Terve iho ja ihon uusiutuminen

Terve iho koostuu rikkoutumattomasta marraskedestä, eli ihon pinta kerroksesta, epidermiksestä, eli orvaskedestä, dermiksestä, eli verinahasta ja subkutiksesta, eli ihonalaiskerroksesta. Ihon rakenne näkyy kuvassa 1. Ihon tehtävänä on suojata meitä ulkoisilta ärsykkeiltä, kuten ilman saasteilta ja UV-säteilyltä. Orvaskedessä sijaitsevat melanosyyttisolut suojaavat ihoa auringon UV-säteilyltä, tuottamalla melaniinia, eli pigmenttiä. Pienet hiusverisuonet ja hikirauhaset säätelevät kehon lämpötilaa, ja talirauhaset tuottavat ihoa suojaavaa talia. Liian usein peseytyminen vilkastuttaa talin tuotantoa, ja toistuvasti harrastettuna kuivattaa ihoa. Kuiva, rikkinäinen iho altistaa meidät ulkoisille ärsykkeille, kuten bakteereille, jotka pääsevät tunkeutumaan rikkoutuneen ihon lävitse. Terve iho on kimmoisa, kirkas ja väriltään elinvoimainen, ei kiristä tai kutise, sekä tuo sinulle itsevarman olon.


Kuva 1: Ihon rakenne. (https://peda.net 25.4.2015)


Iho uusiutuu vähän yli kuukaudessa. Tämä uusiutuminen tapahtuu orvaskedessä. Orvaskesi muodostuu useista eri kerroksista; sarveiskerroksesta, jyväsolukerroksesta, okasolukerroksesta ja tyvisolukerroksesta. Uusiutumisessa pyöreät tyvisolut jakautuvat ja alkavat nousta alimmasta kerroksesta ylimpään kerrokseen, litistyen koko ajan enemmän. Sarveissolukerroksessa jo täysin littanat solut ovat keratiinisoituneet, ja muodostavat suojakerroksemme, marraskeden. Lopuksi vanhat keratiinisolut hilseilevät pois, uusien keratiinisolujen tieltä. (http://www.iholiitto.fi 25.4.2015) Ihon uusiutumisprosessi näkyy kuvassa 2.


Kuva 2: Orvaskeden rakenne. (http://thealabublog.com 25.4.2015)

Orvaskeden alla oleva verinahka koostuu pääosin kollageenista, elastaanista ja glykosaminoglykaaneista. Ihon joustavuudesta huolehtivat kollageenisäikeet ovat kestäviä, mutta niiden uusiutuminen kestää yhdestä kahteen vuotta, ja elastaani taas pitää ihon kimmoisana. Glykosaminoglykaanit sitovat ihoon vettä ja toimivat osana aineenvaihduntaa. Glykosaminoglykaanien määrä vähenee ihon ikääntyessä. (http://www.iholiitto.fi 25.4.2015) Tämä tarkoittaa sitä, että ikääntyessämme ihon kosteuspitoisuus alenee, iho veltostuu, ja saamme juonteita. Parempi kuva verinahasta on alla oleva kuva 3.



Kuva 3: Havainnollistava kuva verinahasta. (https://peda.net 25.4.2015)

Verinahan alla oleva ihonalaiskerros koostuu rasvakudoksesta ja sidekudossäikeistä. Ihonalaiskerros suojaa elimistöä iskuilta ja on siteenä ihon ja kudosten välillä. Sen paksuus vaihtelee paljon ravitsemuksen, sukupuolen, ja hormoonien takia. (http://www.iholiitto.fi 25.4.2015) Paremman kuvan rasvasoluista, ja niiden käyttäytymisestä saa kuvasta 4. Kehoissamme on tietty määrä rasvasoluja, jotka laajenevat ja kutistuvat eri ikävaiheiden ja elämäntapojen mukana.



Kuva 4: Havainnollistava kuva ihonalaiskerroksesta. (http://im.mtv.fi 25.4.2015)

Lähteet:
Terveen ihon rakenne.
Kuva 1: Ihon rakenne.
Kuva 2: Orvaskeden rakenne.
Kuva 3: Havainnollistava kuva verinahasta.
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/biologia/ihminen/solu/kuvamappi/kuvagalleria-ihosta/ihon-rakenne:file/download/55bc84ca323c4e704afefbd32fd32ba58b24a3bc/ihminen_iho_shutterstock_90859769.jpg 25.4.2015
Kuva 4: Havainnollistava kuva ihonalaiskerroksesta.
http://im.mtv.fi/image/3178668/landscape16_9/1024/576/415bb8322d231ca20558d7ffd2307e07/yO/1824379.jpg 25.4.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti